21.9.2026
Myymälä on massamedia, jossa ostetaan - ja jossa mainonta muistetaan
Myymälöiden diginäytöt tuovat erinomaisen huomioarvon
"Huomaako niitä kaupan diginäyttöjä kukaan?" Tämä on yksi yleisimmistä kysymyksistä, joita kuulemme keskusteluissa myymälöiden diginäytöistä. Näytöt ovat näkyvillä paikoilla, mutta kuinka moni oikeasti kiinnittää niihin huomiota arjen ostosreissun keskellä? Ja jäävätkö niillä esitetyt viestit kiireisen ostoskärrykansan mieleen? Kysymys on perusteltu, sillä diginäyttöjen huomioarvosta on ollut tarjolla yllättävän vähän tutkittua tietoa. Asiakkaamme, sekä me Smartilla itsekin, totesimme saman: näyttöjen vaikuttavuudesta tarvitaan enemmän faktaa. Siksi rakensimme uuden datapankin, jonka ensimmäiset huomioarvomittaukset toteutettiin kesällä 2026 Prisma- ja S-market-kampanjoiden yhteydessä.Huomattavaa tulosta
Tulokset ovat vahvoja: myymälöiden diginäyttöjen huomioarvo, tai paremminkin mainonnan muistaminen, on 25 %. Toisin sanoen, keskimäärin 25% asiakkaista muistaa mainontaa, mitä myymälöiden diginäytöillä pyöritetään. Pelkkä luku ei välttämättä kerro paljon ilman vertailukohtaa, mutta suhteutettuna SOK Median kampanjamittausten keskiarvoihin tulos sijoittuu neljän parhaan joukkoon. Myymälöiden diginäytöt eivät siis ainoastaan tavoita asiakkaita ostohetkessä, vaan ne myös jättävät vahvan muistijäljen ja tukevat kampanjoidesi vaikuttavuutta erinomaisesti. Mielestäni tämä erinomainen huomioarvo syntyy seuraavasta: Suurempi näyttömäärä (keskimäärin Prismoissa 20 näyttöä) tiiviissä tilassa (vs. esim. ulkomainonta) maksimoi kohtaamispisteiden määrän relevantissa kontekstissa ja täten parantaa mainonnan muistamista. Kuva: Suuntaa-antava vertailu. Perustuu SOK’n huomioarvopankin keskiarvoihin, ei FMCG-brändien keskiarvoihin.
Myymälä on massamedia, jossa ostetaan
Kun puhutaan massamediasta, mieleen tulevat yleensä televisio, radio tai ulkomainonta. Massamedian määrityksenä pidettäköön nyt ainakin seuraavia kriteerejä: 1. tavoittaa laajasti 2. tavoittaa kaikki kohderyhmät. Moni viettää iltansa TV:n äärellä tai kuuntelee radiota työmatkalla. Lähes jokainen käy myös ruokakaupassa: S-ryhmän päivittäistavarakaupat tavoittavat viikoittain 87 prosenttia väestöstä. Tavoittavuus on kilpailukykyinen muiden suurimpien medioiden kanssa. Korkeampiin lukemiin yltävät vain ulkomainonta (100 %), internet (99 %), televisio (92 %) ja sanomalehdet (91 %). Tässä vertailussa ulkomainonta ja internet tietenkin tavoittavat lähes kaikki, koska lähes jokainen meistä käy joskus ulkona sekä käyttää internettiä.
Harva media tavoittaa suomalaiset yhtä tasaisesti eri elämänvaiheissa kuin ruokakauppa
Viikoittainen asiointi myymälöissä on yleistä kaikissa ikäryhmissä. Alle 24-vuotiaista myymälöissä käy viikoittain 71 prosenttia, 35-44-vuotiaista 70 prosenttia ja myös yli 75-vuotiaista peräti 61 prosenttia. Siksi myymälämedia ei ole vain tietyn kohderyhmän kanava, vaan aidosti koko Suomen media. Kun tavoite on rakentaa tunnettuutta tai kasvattaa myyntiä laajasti, kauppa tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön kohdata kuluttajat siellä, missä arjen valinnat tehdään.
Diginäytöt ansaitsevat paikkansa mediastrategiassa
Vaikka myymälöiden diginäytöt ovat yksi Suomen tavoittavimmista medioista ja tarjoaa vahvaa huomioarvoa, sitä käsitellään markkinoinnissa edelleen usein erillisenä kanavana. Se nähdään monesti ennemmin myynnin työkaluna kuin osana brändin rakentamista, minkä vuoksi sitä johdetaan erillään brändikeskusteluista, eikä osana kokonaisvaltaista mediastrategiaa ja mediapanostuksia. Tämä on yllättävää, sillä myymäläympäristö tarjoaa yhdistelmän ominaisuuksia, joita on vaikea löytää muista medioista. Asiakkaat viettävät myymälässä aikaa, altistuvat viesteille toistuvasti ja ovat samalla aktiivisesti tekemässä ostopäätöksiä. Kyse ei siis ole vain viimeisestä kosketuspisteestä ennen ostoa, vaan ympäristöstä, joka voi vaikuttaa sekä brändimielikuviin että ostopäätöksiin. Tästä huolimatta myymälöiden diginäyttöjä hyödynnetään usein pääasiassa taktisiin tarpeisiin, kuten kampanjoiden aktivointiin tai lyhyen aikavälin myynnin kasvattamiseen. Sen strateginen merkitys jää helposti tunnistamatta, koska tehokkuutta arvioidaan ensisijaisesti myyntimittareilla eikä osana markkinoinnin tai median kokonaisvaikutusta. Tämän takia se jää laajempien kampanjakeskustelujen ulkopuolelle. Jotta myymälöiden diginäyttöjen koko potentiaali voidaan hyödyntää, sen tulee olla mukana jo kampanjasuunnittelun alkuvaiheessa. Niitä ei pitäisi nähdä erillisenä taktisena lisänä, vaan yhtenä keskeisenä osana FCMG-brändien kokonaisvaltaista mediastrategiaa. Kun myymälöiden diginäytöt integroidaan samaan suunnitteluun muiden mediakanavien kanssa, voidaan rakentaa tehokkaampia kampanjoita, jotka vahvistavat brändiä ja vaikuttavat ostopäätöksiin juuri oikealla hetkellä. Lähteet:- Store Digital huomioarvomittaukset 05-07.2026, 11 kpl mediaani, ka. n. 427.
- SOK Huomioarvopankin painotetut keskiarvot 2020-2026.
- Lähde: Kantar Media Finland. Kantar Mind intermedia ja ulkomainonnan moduli (2024, 15-74-vuotiaat suomalaiset). * Prismat, S-Marketit, Alepat ja Salet.
- Lähde: Smart Marketing Ostokäyttäytymis- ja mediankäyttötutkimus, 2025, n: 1962. Myymälässä asiointi viikoittain.
Kirjoittaja
KATEGORIAT
- Blogi
